Uutiset

Eija Ahvo kertoi kokemuksiaan Ruandasta

Teksti: Netta Nyyssönen
Kuvat: Timo Suuronen ja Netta Nyyssönen

 

”Mitä teille tulee mieleen maasta nimeltä Ruanda?” kysyi Unicefin hyvän tahdon lähettiläs Eija Ahvo noin 40 henkiseltä kuulijajoukolta Jäppilän monitoimitalon salissa.

Yleisöstä saatiin nopeasti vastaus ”Kansanmurhat”.

Eija Ahvo on toiminut 31v. Unicefin hyvän tahdon lähettiläänä yhdessä Soitinmenot viihdeohjelmastakin tutun ystävänsä Susanna Haaviston kanssa. He ovatkin ensimmäiset hyvän tahdon lähettiläät Suomessa.

Pääasiassa Eija kiertää kouluissa puhumassa Unicefin toiminnasta. Ulkomailla Eija ei juurikaan ole Unicef- työssään käynyt. Viime vuonna Eija ja Susanna kuitenkin pääsivät tutustumaan yhteen Suomen Unicefin tukemaan maahan, Ruandaan. Illan aikana tutustuimme Unicefin työhön Ruandassa Eijan laulujen ja matkakuvien siivittäminä.

22 vuotta sitten kaksi heimoa hutut ja tutsit taistelivat Ruandassa. Äärihutut tappoivat järjestelmällisesti 800 000 tutsi-heimolaista sadan päivän aikana. Tänä päivänä asiat ovat kuitenkin Ruandassa aivan toisin ja toivo paremmasta tulevaisuudesta elää.

Miten Ruanda on noussut vaikeasta tilanteesta parempaan nykytilaan? Yksi  asia voi olla, että 70% parlamentin jäsenistä on naisia. Naisten aseman kohentamiseksi on tehty valtavasti töitä.

Talkootyötä on Ruandassa paljon. Yhdessä tehdään  ja lauletaan.

Eija ajatteli ”tämän talkootyön minä vien Veikkolan kyläyhdistykseen ja koululaiset otetaan mukaan.” Esimerkiksi joka kuukauden viimeinen lauantai on yleinen siivouspäivä koko Ruandassa.

Unicef toi neuvolajärjestelmän Ruandaan

Eija Ahvo kertoi kokemuksiaan Ruandasta.

Ruandaa sanotaan tuhansien kukkuloiden ja hymyjen maaksi. Maasto on vehreää, mutta vuoristoista. Viljelymaata on vähän, ruokaa on juuri ja juuri, mutta silti ihmiset ovat iloisia.

Unicef on tuonut neuvolajärjestelmän Ruandaan. He käyttävät nimitystä ”tuhannen päivän ohjelma”, mikä tarkoittaa äidille ja lapselle neuvolapalveluja kolmeen ikävuoteen asti. Neuvola tarjoaa tietoa muun muassa ravitsemuksesta ja viljelystä. Ripulisairaudet johtuvat likaisesta vedestä. Ripulisairaita lapsia hoidetaan keitettyyn veteen sekoitettavalla suolasokeriseoksella. Unicefin työ näkyy käytännön asioissa kuten esimerkiksi rokotuksissa. Ruandassa ei ole nälänhätä, mutta ruoan laatu ja määrä vaihtelevat, joten aliravitsemukseenikin voi törmätä.

”20 vuotta sitten tehdyllä kenttämatkalla törmäsin vakavasti aliravittuihin lapsiin.  Näissä tilanteissa oli vaikeata käsitellä omia tunteita. En ottanut kuvia aliravituista lapsista vaan painoin kuvat mieleeni silmieni verkkokalvolle,” toteaa Eija.

Maan hallitus on rakennuttanut Unicefin tuella Ruandassa kouluja, joista löytyvät muun muassa päiväkoti, ala-aste ja ylä-aste. 97 % kouluikäisistä käy koulua. Koulunkäynti ja kouluruoka ovat ilmaista. Jokaisen koulun pihalle rakennetaan puhdasvesikaivo. Veden käytöstä oltiin tarkkoja eikä tippaakaan laitettu hukkaan. Vanhempainyhdistykset ovat mukana rakentamassa kouluille puutarhoja, missä viljellään koululaisille ruokaa. Tieto terveydestä ja hygieniasta siirtyvät lasten mukana koteihin.

Opettajankoulutuksen taso on vielä huonoa ja siihen Unicef suuntaa varoja ja ammattitaitoa. Eijan mieleen jäi kuitenkin tapaaminen ainutlaatuisen matematiikanopettajan kanssa, joka opetti lapsille matematiikkaa tanssin ja liikkeen avulla: kolmioita, numeroita ja laskukaavoja.

Eija vie ideoita Jäppilästä Veikkolaan

Unicef on toiminut Suomessa 70vuotta. Unicefin kuukausilahjoittaja  voi itse määrittää summan, jonka haluaa kuukausittain lahjoittaa Unicefin työhön. Esimerkiksi 1 eurolla saa 800 litraa puhdasta vettä. Lisää tietoa löytyy osoitteesta  www.unicef.fi. Tällä hetkellä maassamme on 13 Unicefin hyväntahdonlähettilästä – Iina Kuustonen ja Jaakko Saariluoma viimeisimpiä.

Unicef-Illan tuotto Jäppilässä vapaaehtoisista rahalahjoituksista oli 281,20€.  Lisäksi Varkauden Unicef myi nukkeja illan aikana ja myös niiden tuotto ohjattiin Unicefin toimintaan.

Illan päätteeksi Eija kertoi huomanneensa myös Jäppilässä jotakin ainutlaatuista yhteistoiminnallisuudesta:

”Kiitos jäppiläläiset ja Jäppilän kyläyhdistys, olen vienyt monta hyvää ajatusta teiltä Veikkolan kyläyhdistykselle muun muassa peräkärry kyläyhdistyksellä vuokrattavana ja Tahon Cafe -osuuskuntatoiminta”.

 

Kolme kysymystä Eijalle:

 

1.Kylä kasvattaa, mitä se voisi tarkoittaa Jäppilässä?

Perustetaan järjestelmällisiä talkooporukoita. Kartoitetaan tarpeet ja sen mukaan perustetaan talkooporukka. Kirjastossa voisi pitää sanataidetyöpajaa sekä lapsille että aikuisille. Kesäteatterista voisi jalostaa näyttelemisen ja ilmaisun koulutusta uusille ja vanhoille teatterista kiinnostuneille. Voisiko Varkauden teatterista saada vetäjän pajaan

2. Top 3 asiaa/arvoa, mitkä haluaisit siirtää Ruandassa näkemäsi perusteella suomalaisten elämään?

Teematalkoopäivä kerran kuukaudessa

Kyläyhdistys voisi tehdä kangaskasseja lähimpään kauppaan ja voisi vähentää muovijätettä.

Jokainen suomalainen olisi kuukausilahjoittajana jossakin hyväntekeväisyysjärjestössä

3.Sykähdyttävin hetki hyväntahdonlähettiläänä?

Ensimmäinen matka Madagaskarille. Tapasin Cantal nimisen viisivuotiaan tytön, joka asui maakuopassa. Hän tuli kuopasta ruosteisen mukin kanssa ruokajonoon. Siitä nousi monta kysymystä, miksi tämä maailmanjärjestys on näin? Miksi niin monen lapsen täytyy kärsiä? Se oli ensimmäinen hetki, kun törmäsin hädässä olevaan – siksi se jäi verkkokalvolle. Edelleen tyttöjen mahdollisuus päästä koulutuksen piiriin ja saada ihmisarvo on heikkoa.