Ruuhilammella Nurkkalan talossa kolme veljestä asui perheineen samassa talossa 1920-luvulla. Tarinan mukaan veljesten vaimot riitautuivat vähän väliä ja kinastelivat keskenään.
Veljekset Aaro, Julius ja August Kolehmainen kyllästyivät jatkuvaan torailuun, ja päättivät saada aikaan rauhan. He lukitsivat vaimonsa nukkumaan kesäyöksi samaan riiheen toiveenaan, että se lopettaisi vihanpidon.
Kun miehet menivät aamulla riihelle, vaimot nukkuivatkin sulassa sovussa nahkasten alla. Kiistat eivät silti tainneet loppua, koska myöhemmin iso, yhteinen talo purettiin ja sen hirsistä rakennettiin veljesten perheille omat tuvat.
Voi vietiin Pietariin
Kolehmaisten suku päätyi Ruuhilammille 1700-luvulla, kun Järvikylän isäntä Joroisten Kolmalta komensi heidän tilustensa pohjoisimpaan kolkkaan torppareiksi. Jonkun piti pitää vahtia ja vartioida, etteivät muut asettuneet kartanon maille.
Järvikylän kartanossa oli iso karja. Kesällä kaikki 30–40 lehmää lähtivät kesälaitumelle Ruuhilammelle. Karjanhoitajat tulivat mukana ja taluttivat lehmät koko matkan Kolmalta asti.
Ruuhilammille oli hyviä laitumia ja meijeri, jossa maito kirnuttiin voiksi. Voi vietiin laivalla Suonenjoelle, josta se laitettiin edelleen junaan Pietaria kohti.
Siihen aikaan Ruuhilammella oli myös saha ja paljon kaikenlaista toimintaa. Asukkaita oli noin 300. Kaikki perustui hyvään sijaintiin vesireittien varrella.
Ahkeruudesta ei aina palkita
Torppareina Kolehmaisen suku oli perimätiedon mukaan ahkeria ja yrittelijäitä. Peltoa raivattiin ja hoidettiin hyvin. Olipa heillä useita lehmiäkin.
Kerran Järvikylän isäntä tuli katsomaan maitaan ja totesi torpan hyvin hoidetuksi ja laskeskeli, ettei niin yritteliästä perhettä kannattanut siinä pitää. Kolehmaiset saivat muuttaa kauemmas pieneen torppaan, jossa ei ollut peltoa kuin pieni läntti.
Jos hoiti torppaa huonosti, joutui muuttamaan pois. Ja joskus joutui muuttamaan sittenkin, kun hoiti hyvin. Humalamäki oli pappani synnyinkoti, ja isäni syntyi Nurkkalassa. Pappa oli yksi kolmesta veljeksestä, joiden vaimot eivät löytäneet sopua saman katon alla.
Teksti ja kuvat: Eero Kolehmainen
PS. Onko sinulla muistoja tai vanhoja tarinoita Jäppilästä? Julkaisemme niitä mielellämme Jäppilän verkkosivuilla. Ota yhteyttä ja lähetä tarinasi osoitteella hanna.moilanen (at) gmail.com.