Uutiset

Jäppilä-päivä 2022

– Kyllä kesä kuivaa, minkä kastelee, tuumittiin Jäppilä-päivien runsaslukuisessa yleisössä. Väki iloitsi tuttujen tapaamisista ja runsaasta päivän tapahtumatarjonnasta.

– Ei mua halakeile, kun vähän sattaa räpsäyttää, sanoi kyläpäällikkö Sirpa Ylönen ja toivotti yleisön tervetulleeksi Jäppilä-päivään. Ja kyllähän se  sataa räpsäytteli vähän väliä, mutta väki totesi lupsakkaasti, että saapahan sadevaatteetkin tuuletusta.
– En osaisi kuvitella asuvani muualla kuin Jäppilässä. Täällä on hyvää pöhinää. Pidetään huolta toisistamme, sanoi Ulla Hynninen sydänlämpöisten kiitosten kera.

Vuoden jäppiläläinen on Ulla Hynninen

Vuoden jäppiläläinen -tittelin sai Heponiemen tilan yrittäjä Ulla Hynninen raikuvien taputusten saattelemana. Perusteluissa kerrottiin Ullan olevan ahkera, idearikas ja monipuolinen yrittäjä ja että hän on tullut jäppiläläisille tutuksi monessa roolissa.

Vuoden jäppiläläinen valittiin 6. kerran. Jäppilän Kylät ry:n hallitus teki lopullisen valinnan. Lue lisää Ullan elämästä ja ajatuksista Jäppilän verkkosivuilla julkaistusta artikkelista.

FIl.tri Helena Tyrväinen piti suurta mielenkiintoa herättäneen esitelmän isästään, oopperalaulaja Veikko Tyrväisestä.

Lähikuvia kotikatsomosta käsinOopperalaulaja Veikko Tyrväisen syntymästä 100 vuotta

Fil.tri Helena Tyrväinen piti mielenkiintoisen esitelmän Jäppilässä syntyneen ja nuoruutensa viettäneen oopperalaulaja Veikko Tyrväisen (1922-1986) urasta ja elämästä. Reilusti yli 100 ihmistä seisoi sateessa ja kuunteli hievahtamatta esitystä.

Veikko Tyrväinen syntyi Aapeli ja Lyydia Tyrväisen perheeseen Jäppilän Multalassa. Hänellä oli kuusi siskoa ja koko perhe oli laulavainen. Veikko Tyrväisen laulunlahjat huomattiin koulussa ja opettajat sekä kanttori kannustivat häntä. Kouluntarkastajakin oli lähettänyt Pectus-pastilliaskin reippaalle laulajalle. Äitienpäivässä esiintyminen ja äitien herkistyminen hänen lauluunsa alkoivat vahvistaa nuoren miehen  ajatusta tulla oopperalaulajaksi. Jäppilän opettajat ja kanttori kannustivat häntä eteenpäin. Voimakas isänmaallinen kokemus 17-vuotiaalle oli ollut laulaa Jäppilässä tuhannelle miehelle sotaan lähtiessä ”Jumala ompi linnamme”.

Veikko Tyrväinen opiskeli Viipurin musiikkiopistossa, joka sodan jälkeen siirtyi Lahteen. Vuonna 1946 Veikko Tyrväinen aloitti Suomalaisen Oopperan (nyk. Kansallisoopperan) tenorina laulaen ensin operetteja ja koomisia rooleja ja 1960-luvulla hän oli johtava tenori.

Tenori Veikko Tyrväisen pitkän ja mittavan oopperauran vuodet olivat 1946-1972 Kansallisoopperassa. Hänet muistetaan  muun muassa rooleista Jevgeni Oneginin runoilija Lenski,  Puccinin Toscassa taidemaalari Cavaradossi ja Pajatson Canio. Tyrväinen esiintyi 85:ssä eri roolissa 1077 esiintymisessä. Välillä roolit veivät hänet ulkomaille suurille estradeille ja kotimaassa elokuvienkin maailmaan.

Veikko ja Leena Tyrväiselle syntyi kolme lasta: Helena, Timo ja Paiju. Helena Tyrväinen muisteli perheen kesäpaikkaa Jäppilän Kuoresaaressa ja isä-Veikkoa huolettomana kesälomalaisena, jolla oli lämmin ja vahva suhde Jäppilään. Isä-Veikko puhui myös ”savvoo” täällä. Kalareissulla hän lauloi mieleenpainuvasti Venehessä soutelin vettä pitkin -laulua. Lämminhenkinen serkkuyhteisö kokoontui Sivolassa tai Tenhusessa.

Mistä johtui, että Veikko Tyrväinen oli ulospäin suuntautunut, tunteikas, hellä, hänellä oli nopea reagointikyky, mistä syntyi voima tulla joka ilta yleisön eteen ja että korkea c osui maaliin? Helena Tyrväinen sanoi, että lapsuuden kokemuksilla on ollut merkittävä osuus.

Oopperalaulaja Veikko Tyrväistä on kuvattu muun muassa sanoilla, että hän oli Suomen italialaisin tenori ja maailman paras Lenski ja että hänellä oli laulun keveys – hänen sielunsa lauloi. Veikko Tyrväisellä oli karisma, armolahja, jossa lavaesitys siirtyi kuulijalle.

Helena Tyrväinen kiitti jäppiläläisten kotiseuturakkautta ja Jäppilän kuntaa sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tauno Kauhasta Kauko Räsäsen suunnittelemasta Veikko Tyrväisen muistopatsaasta, joka on paljastettu vuonna 1988 ja sijaitsee entisen Tyrväisen talon kohdalla Jäppilä-talon vieressä. Veikko Tyrväisestä voi lukea lisää täältä.

Sorsakoskelaisia Jorma ja Pirjo Sikasta (oik.) kiinnosti Veikko Tyrväisestä kertova PowerPoint-esitys, jonka aikana selvisi yhteisiä sukujuuria.
Vas. Monika Nordlund ja Arto Tenhunen, jonka eno oli Veikko Tyrväinen.

– Veikko Tyrväisen historia kiinnosti ja mistä hän on lähtenyt. Sateisena päivänä oli hyvä lähteä Suonenjoen mökiltä Jäppilään,
kertoivat espoolaiset Seija ja Lauri Nyyssönen.
Jäppilä VPK:n kalustoa esittelivät vas. Matti Markkanen, Hannu Lehkonen, Teemu Kivelä, Mika Ikonen ja Jussi Ikonen.

Palokunta paikalla

Ensi vuonna 70 vuotta täyttävä Jäppilän VPK eli vapaapalokunta oli paikalla kaluston kanssa, mutta ei suinkaan hälytystehtävissä.

– Toimimme Etelä-Savon pelastuslaitoksen alaisuudessa. Tällä hetkellä vahvuutemme on 15 miestä ja kalustoomme kuuluu sammutusauto, miehistöauto, vene ja mönkijä, esitteli VPK:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Lehkonen VPK:n toimintaa.

– Tänä vuonna on ollut 15 lähtöä, joista osa on suuntautunut naapurikuntiin. Joka maanantai on harjoitukset, kertoo VPK:n päällikkö Matti Markkanen. – Uusia VPK:laisia otetaan mieluusti vastaan.

Vapaapalokuntalaisuus ei tarkoita vapaaehtoisuutta, vaan kun nimi on paperissa, alkaa koulutus, tietävät uusimmat VPK:laiset ovat Teemu Kivelä ja Juuso Huttunen.

Kirkko viettää 150-vuotisjuhliaan

– Jäppilän kirkkoa rakennettiin 20 vuotta ja se valmistui 1872. Kirkossa on paikkoja 550:lle ja sen esineistö on saatu lahjoituksina. Kirkkotarhassa on 101 sankarihautaa ja muistomerkkejä, kertoi lastenohjaaja Merja Manninen (vas.) Kauniaisista tulleelle Marja-Liisa Roposelle. Roponen kertoo tulleensa sukua tapaamaan Pieksämäelle ja samalla käymään Jäppilä-päivillä. Kirkossa oli esittelykierros, kirkkomuskari ja kirkkoseikkailu.
Pekka Suhonen toivotti vierailijat tervetulleeksi museon ovella, jonka sisäpuolella lukee rakennuksen alkuperäinen nimi: Jäppilän lainajyvästö.

Museo heräsi Jäppilä-päivään

Monta vuotta uinunut Jäppilän museo avautui jälleen yleisölle. Sammaloituneet rappuset todistivat museon olleen kiinni pidemmän aikaa.

– Pidettiin pienet siivoustalkoot puolivuosisataa vanhalle museolle, kertoi Pekka Suhonen, joka on pitänyt museota auki jo 1970-luvulla. – Silloin se oli auki joka sunnuntai kaksi tuntia jumalanpalveluksen jälkeen.

Kortisto kertoo kahdessa kerroksessa sijaitsevista tavaroista. Museossa on paljon vanhoja esineitä vatihangosta eli uhvatasta hevosen suokenkiin ja rännälistä isoon pärehöylään.

– Tänne oli lyhyt matka tulla katsomaan, mitä mielenkiintoista täältä museosta löytyy, kertovat nykyisin jäppiläläiset Helena ja Pauli Rissanen,
jotka  kertoivat jo käyneensä kirjaston näyttelyissä.
Keimo Teittisen laaja rahakokoelma kiinnosti monia. Esillä oli Suomen itsenäisyyden ajan käyttökolikot vuosilta 1917-2018 jaoteltuna vuodet 1917-1962,
1963-2001, 1999-2018. Lisäksi oli esillä 23 euromaan 2 euron kolikot sekä eräitä erikoiskolikoita.
 
Susanne Kujala (vas.) ja Arto Toivonen Tukholmasta olivat tutustumassa identtisten kaksosten Leila Jokiniemen ja Ritva Vallan taidenäyttelyyn.
Vieraita oli päivän aikana käynyt Saksasta asti.
 
Iloisia nuoria Jäppilä-päivillä – myssy se olla pitää.
Ahvenaukiolla kahviteltiin ja herkuteltiin  Jäppilän Kylät ry:n ja Jäppilän Käsityön Ystävien myyntipisteissä.

Jäppilä-päivässä olivat avoinna myös paikalliset myymälät, kahvilat ja ravintola sekä apteekki. 4H-liitto oli järjestänyt lapsille raittirastit. Lisäksi päivän aikana saattoi tutustua muun muassa Pappilan taideaittaan ja Sepän pajaan Teranmäellä sekä Taidekätköihin.

Jäppilä-päivien lopuksi  tenori Pekka Kuivalainen lauloi neljä Veikko Tyrväisen esittämää laulua  Tessa Virran säestämänä.
Pekka Kuivalaisella on puolisonsa Marja-Leenan kautta siteet Jäppilään.

– Kyllä Jäppilä on hieno paikka asua, olla ja elää!

Teksti: Pirjo Riipinen

Kuvat: Eero Kolehmainen, Leena Maaninen ja Pirjo Riipinen.

Share This