Henkilötarinat

Lauran lampaat laiduntavat kirkonkylän kupeessa

Mäntylän lammastilalla asiakas tietää, missä eläimet ovat kasvaneet ja miten niitä on hoidettu.

 

Teksti: Hanna Moilanen
Kuvat: Jukka Suhonen

 

Laura_9211

Laura Suhonen luotsaa Mäntylän lammastilaa.

Laura Suhonen oli alle 10-vuotias, kun hän kerran Jäppilässä vieraillessaan tokaisi ryhtyvänsä isona Mäntylän isännäksi. Paikalla olleet sukulaiset kuittasivat julistuksen hyväntahtoisella naurulla – eihän nainen voi ryhtyä miesten hommiin. Maatila oli siihen aikaan Suhosen perheen kesäpaikkana, josta muutettiin talveksi takaisin kotiin pääkaupunkiseudulle.

Reilut 30 vuotta myöhemmin Suhonen harppoo haalareissaan puukko vyöllä pitkin Mäntylän maita ja aitovieriä. Aikanaan ääneen lausuttu toive toteutui ainakin siinä mielessä, että Suhonen asuu nyt lastensa kanssa Mäntylän sukutilalla ja työllistää itsensä lammasyrittäjänä.

Maanviljelijäksi ryhtyminen ei käynyt tuosta vaan. Useampi asia on pitänyt oppia vuosien varrella kantapään kautta. Esimerkiksi alussa Suhoselta meinasi unohtua keväisten peltotöiden aloittaminen, kun vuosien tuomaa rutiinia ei ollut. Hän yritti löytää oikean aloitusajankohdan kuuntelemalla radiota ja vakoilemalla naapureita.

– Erilaisten kokeilujen, yritysten ja erehdysten kautta olen löytänyt tälle tilalle sopivan toimintamallin, Suhonen muotoilee.

 

Karitsat syntyvät keväällä

Aitta_9381

Mäntylän lammastilan tilapuodissa myydään muun muassa omien lampaiden villasta kehrättyä lankaa ja taljoja.

Mäntylän tilalta myydään suomenlampaan lihaa suoraan kuluttajille. Langoista ja taljoista tulee lisätuloja. Jotain muitakin suunnitelmia muhii Suhosen mielessä, mutta niistä hän ei ihan vielä ole valmis puhumaan.

– Tuottamansa lihan lisäksi lampaat ovat mitä hienoimpia terapiaeläimia. Olen huomannut eläinten vaikutuksen, kun koulu- ja päiväkotiryhmät ovat vierailleet tilalla. Se on jotain, minkä maallikkokin näkee, Suhonen pohtii.

Lammastilan arki rytmittyy vuodenkierron mukaan. Tilan vuosi alkaa syksyllä, jolloin pässit pääsevät toteuttamaan itseään.

Karitsa_9185

Uudet karitsat syntyvät keväällä.

– Viiden kuukauden kuluttua iloisesta työrupeamasta alkavat karitsat syntyä. Se on kaikkein työntäyteisintä aikaa, Suhonen kertoo.

Kun karitsa-aika lähenee, Suhonen käy tarkistuskäynneillä lampolassa neljän tunnin välein myös yöllä. Hän ohjaa karitsoimaan alkaneet uuhet rauhallisempaan tilaan, jossa karitsat leimautuvat omaan emoonsa ja emo voi keskittyä jälkikasvunsa hoitamiseen.

– Ennätys oli, kun 13 lammasta poiki samana päivänä. Silloin ei nukuttu, Suhonen muistelee.

Kun laitumet alkavat vihertää riittävästi, uuhet ja karitsat pääsevät pelloille. Yrittäjän näkökulmasta kesä on mukavaa aikaa. Laitumilla on kiva käppäillä tarkkailemassa eläinten terveyttä, syömistä ja juomista. Kun laidunten antama ravinto käy niukaksi, on aika tuoda lisäruokaa paikalle.

– Lampaat otetaan sisälle vasta sitten kun alkaa räiskiä räntää tai olla pidempiä sadejaksoja. Tavoitteena on, että eläimet saavat olla mahdollisimman pitkään ulkona, Suhonen tiivistää.

 

Asiakas tietää, mistä liha on kotoisin

Suoramyynnin ideana on luoda henkilökohtaisempi suhde kuluttajan ja tuottajan välillä. Lihan ostaja voi tutustua eläinten kasvattajaan ja paikkaan, jossa eläimet kasvatetaan.

– Minusta on sykähdyttävää tavata ihmisiä, jotka tilaavat puolikkaan karitsan. Teen vuoden duunia, jotta voin viedä työn tuloksen asiakkaalle. Osa asiakkaista käy hakemassa itse lihat ja tutustuu samalla tilaan, Suhonen kertoo.

Syksyinen teurastus oli alussa Suhoselle kova paikka. Hän mietti pitkään, mistä löytyy eläinkuljettaja, joka osaa käsitellä eläimiä.

– Minulta ei riitä ymmärrystä eläinten kaltoinkohtelulle. On kerta kaikkiaan tuomittavaa, jos eläimiä piiskataan suotta, Suhonen kiihtyy.

Pienteurastamolla käynnistä jäi kuitenkin Suhoselle tunne, että eläimet ovat hyvissä ja vastuullisissa käsissä. Myös luotettava eläintenkuljettaja löytyi.

Suhonen kertoo joutuneensa opettelemaan työllä ja tuskalla tuotteiden myymistä. Se ei ole tullut luonnostaan, vaan se on ollut yksi yrittäjyyden tukalimmista paikoista.

– Tekemisestä ei tule mitään, jos en saa olla oma, epätäydellinen itseni. Teeskentely on jumalattoman vastenmielistä, mielistelystä puhumattakaan, Suhonen täräyttää.

 

Apua saa tarvittaessa

Laura Suhonen on viihtynyt Jäppilässä lapsesta lähtien. Hänen mielestään porukka kylällä on rentoa ja reilua. Yksinyrittäjä nauttii esimerkiksi siitä, kun ruokatunnilla voi kätevästi pujahtaa kaupanmäen kahvilaan.

– On tärkeää tavata muita ihmisiä välillä, kun tekee töitä itsekseen, Suhonen kuvaa.

Omia vanhempiaan Suhonen kiittää siitä, että nämä eivät koskaan syyllistämällä sitoneet lapsiaan maatalouteen. Maalle muuttaminen ja tilan töihin tarttuminen olivat hänelle aidosti oma valinta.

Mäntylä_9374

Mäntylän tilan päärakennus on rakennettu yli sata vuotta sitten. Suuri osa tilan muistakin rakennuksista on yhtä vanhoja.

Tilan vetovastuuseen tarttuminen tarkoitti samalla solahtamista yhdeksi lenkiksi sukupolvien ketjuun, jossa tila saadaan edelliseltä polvelta ja siitä huolehditaan oman vahtivuoron ajan.

– Minulle sukuvelvoite tarkoittaa, että me huolehdimme tilasta oman aikamme. Sitten vastuu siirtyy eteenpäin seuraavalle sukupolvelle, Suhonen pohtii.

Yksin tilaa pyörittävä Suhonen saa apua verkostoiltaan ja on ulkoistanut osan töistä muille ammattilaisille. Urakoitsija käy tekemässä kesällä eläimille rehun paaleihin. Keritsijä leikkaa villan, joka työstetään langaksi kehräämössä.

– Ei tilanne aina ole hallinnassa. Tiedän kuitenkin, että saan Jäppilässä aina hädän tullen luotettavaa apua. Tietoisuus siitä poistaa stressiä ja jättää energiaa muiden asioiden tekemiseen, Suhonen tiivistää.

 

 

Menovinkki: Taidetta taljoja ja taontatöitä

Kurkista heinäkuussa Mäntylän lammastilan aittagalleriaan, Maavedentie 2.

Galleria on auki heinäkuussa torstaisin ja perjantaisin klo12-17 ja muina aikoina sopimuksen mukaan.

Tämän kesän näyttelyssä on esillä muun muassa Netta Nyyssösen keramiikkatöitä, SeppoNykäsen ja Jukka Suhosen valokuvia, Ritva Vallan ja Leila Jokiniemen taidetta sekä Tero Vepsäläisen taontatöitä.

Tilapuodissa pääset hypistelemään Mäntylän lammastilan omien lampaiden villasta kehrättyä luonnonväristä villalankaa sekä lampaan taljoja. Myynnissä on myös lammassäilykkeitä sekä Tero Vepsäläisen taontatöitä.