Hurjaa on tämä maailman meno. Asiat, ilmiöt ja yhteiskunta muuttuvat koko ajan. Uutta teknologiaa, ilmastonmuutosta. Kieli, kulttuuri, trendit, kaikki on jatkuvassa myllerryksessä. Yhteen systeemiin kun ehdit oppia, niin jo on jotain uutta taas tilalle tulossa. Vauhti on kovaa ja tarjonta pienelle ihmiselle on kirjavaa kuin ruotsin risteilyn buffetpöydässä. Aloita tästä – maista kaikkea! Ja mikä olo siitä kaiken maistelusta sitten seuraa! Uh huh.
Vaikka maailma ympärillä muuttuu vihaa vauhtia, mikä joulussa muuttuu? Ei mikään. Antti Tuiskut, Suvi Teräsniskat ja Lauri Tähkät tekevät joululevyjä ja niilläkin soi kuitenkin edelleen samat Sydämeeni joulun teen ja Jouluyö, juhlayö biisit. Kaappien kätköistä kaivetaan vuodesta toiseen käytetyt rakkaat joulukoristeet ja lanttulaatikosta emme luovu, vaikka maha tulee siitä kipeäksi ja alkaa pierettää. Haudoilla käydään, sauna pestään. Jouluna, jos koskaan pidetään kiinni perinteistä. Joulu ei tunnu joululta, jos ei toimita niin kuin aina on tehty.
Niin, joulu on meille tärkeä juhla. Siitähän ne perinteet kertovat. Siihen valmistaudutaan ulkoisesti, kun shoppaillaan, koristellaan tai siivotaan kotona, mutta samalla valmistaudutaan juhlaan myös sisältä päin. Laitetaan kortteja, kuunnellaan joululauluja, tunnelmoidaan. Joulun alla muistetaan itseä ja toisia, huomioidaan ja välitetään. Adventin aikana on kukin omalla tavallaan raivannut tilaa sydämeen juhlan tulla ja tilaa rakkaudelle, josta riittää jaettavaksi eteenpäin.
Aika menee tosi nopeasti. Joulu tulee aivan kohta. Jokaisella on paljon vielä tekemättä ja viime tippa tunnetaan. Kiire vielä tulee valmisteluissa. Osaisinko silti pysähtyä ja hiljentyä hetkeksi, ettei tämä aika menisi ohitseni ilman että edes tajuan?
Juhlan odotus, hetki ennen juhlaa, voi olla yhtä kaunista ja tärkeää kuin itse juhla. Juhlan odottamisen merkiksi on sytytetty adventtikynttilöitä viikko kerrallaan. Pikku hiljaa valo on laajentunut, käynyt kirkkaammaksi. Kynttilät ja erilaiset jouluvalot luovat tunnelmaa pimeän keskelle, mutta myös muistuttavat meitä valon odotuksesta, juhlan odotuksesta. Kirkkaudesta jota yö ja pimeys ei voita.
Pimeä aika kaipaa valoja. Ja minä olen huomannut, että tämä Jäppilä on varsin valoisa paikka. Täällä ihmisistä säteilee valo. Toivottavasti se ei ole mitään radioaktiivista. Ei, se on ystävällisyyden ja yhdessä tekemisen valoa. Sellaista välittämisen sädettä, joka tarttuu ja valaisee lähitienoot laajemminkin. On ihanaa saada kuulua tähän joukkoon ja paistatella tässä toisten jakamassa valossa. Annetaan valon laajeta ja jatketaan yhdessä tekemisen ja toisesta välittämisen – kotiseudusta ja sen ihmisistä välittämisen matkaa myös ensi vuonna.
Jäppilän kylät ry toivottaa kaikille rauhallista ja hyvää joulua! Kiitos tämän vuoden kohtaamisista ja hienoista hetkistä! Onnea ja iloa uuteen vuoteen!
Tiina Taavitsainen
puheenjohtaja
Jäppilän Kylät ry