Uutiset

Vesiosuuskunnan talous kuralla

Jäppilän seudun vesiosuuskunnan jäsenille on viimeisten vuosien aikana tipahdellut tasaiseen tahtiin ylimääräisiä maksuja. Viimeisimmät laskut saapuivat tammi-helmikuun vaihteessa. Osuuskunnan verkkosivuilla kerrotaan, että jäsenten täytyy kaivaa kukkaroitaan jatkossakin. Ylimääräisiä maksuja on tulossa vuosittain ainakin vuoteen 2024 asti.

Pyysimme vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Martti Kääriäistä vastaamaan joihinkin osuuskunnan jäsenten mieltä polttaviin kysymyksiin.

1. Vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Martti Kääriäinen, mikä mättää ja miksi osuuskunnan talous on kuralla?   

Toiminnallista alijäämää on kertynyt viimeisten reilun 10 vuoden ajalta. Tämä tarkoittaa, että osuuskunnan pyörittämiseen kuluu enemmän rahaa, kuin mitä tulee sisään jäsenten maksamien vuosittaisten perusmaksujen sekä vesi- ja jätevesimaksujen kautta.

Vuonna 2017 kertynyttä alijäämää oli yli 400 000 euroa. Osuuskunnan varsinainen kokous päätti, että alijäämä katetaan kaikilta jäseniltä perittävillä ylimääräisillä maksuilla.

2.  Miksi oltiin niin paljon miinuksella?

Suurimpana kuluna ovat olleet ennakoimattomat jätevesipumppaamoiden uusimiset, huolto ja korjauskulut sekä verkostokorjauksien tekeminen. Väänsimme urakoitsijan kanssa kättä tietyistä ongelmista vuosina 2013–2014, mutta saimme vain minimaaliset korvaukset verrattuna korjausten tuomaan laskuun.

Toinen syy on se, että kulutukseen perustuvia vesi- ja jätevesimaksuja tai vuosittaisia perusmaksuja olisi pitänyt korottaa jo aiemmin, jotta alijäämää ei olisi kertynyt niin paljon. Hallitus ei kuitenkaan halunnut korottaa maksuja, koska osa jäsenistöstä vastusti tätä ja antoi asiasta kipakkaa palautetta.

Jonkin verran on myös osuuskunnan jäsenten maksamatta jääneitä laskuja, joita on karhuttu, mutta joista ei ole saatu suorituksia.

3. Onko vesiosuuskunnan talous ollut koskaan plussan puolella?

Ehkä ihan alussa vuonna 2001 oltiin plussalla, mutta sen jälkeen tulos on ollut koko ajan miinusmerkkinen.

4.  Vuoden 2017 kokouksen päätöksen mukaan reilun 400 000 euron alijäämä jaetaan tasan kaikkien jäsenten kesken, jolloin ylimääräinen maksu on 1061 € kiinteistöä kohti ja se maksetaan osissa vuosien 2021–2024 aikana. Pitääkö tämä paikkansa?

Kyllä. Vuonna 2021 ylimääräinen maksu on 181,40 €, vuonna 2022 se on 408,24 €, vuonna 2023 maksetaan 408,24 € ja vuonna 2024 maksun määrä on 284,10 €.

5. Kun laskee vuosille 2021–2024 asetetut maksut yhteen, loppusumma on jo 1281,98 €. Mikä selittää 220,98 € eron alkuperäiseen päätökseen nähden?

Ylimääräiseen maksuun on sulautettu aiemmin erikseen vuosittain laskutetut verkoston rakentamislainojen korko- ja hoitokulut. Lisäksi alijäämää on katettu aikanaan lainarahalla eli nyt maksetaan kyseisen lainan hoitokuluja. Hallitus tarkastelee ylimääräisten maksujen suuruutta vuosittain talousarvioin laatimisen yhteydessä.

6. Lisäksi ylimääräisiä maksuja on peritty 280 € vuonna 2019 ja 180 € vuonna 2020. Eli tämänhetkisen suunnitelman mukaan jokaisen jäsenen maksettavaksi tulee kokonaisuudessaan 1741,98 € ylimääräistä maksua vuoteen 2024 mennessä verrattuna siihen, mistä alun perin on ollut puhe. Pitääkö tämä paikkansa?

Tähän pitää varautua, mutta kuten jo totesin, vuosittain kerättävää summaa käsitellään aina talousarvion yhteydessä hallituksen kokouksissa. Jos tulevat vuodet kääntyvät suunniteltua nopeammin ylijäämäisiksi, silloin näitä kyseisiä ylimääräisiä maksuja ei tarvitse laskuttaa jäseniltä.

Osuuskunnan kokous on edellyttänyt, että käyttötalous pitäisi saada korjattua siten, että vuosittain jäädään 30 000 euroa plussalle. Vielä siihen ei ole päästy, mutta olemme jo aika lähellä. Tällä rahalla voidaan maksaa yllättäviä korjauksia tai varautua ajan myötä väistämättä eteen tuleviin verkoston ja laitteiden uusimisiin sekä korjauksiin.

7. Vuonna 2018 jäsenille lähetetyssä tiedotteessa sanotaan: ”Hallitus on katsonut, että suurin osa toiminnallisista tappioista on syntynyt viimeisten 10 vuoden aikana ja vain pieni osa niistä on vanhojen alueiden vastuulla.” Mihin tässä viitataan vanhoilla alueilla?

Vanhat alueet tarkoittavat Hietakylän ja Tihusniemen suuntaan rakennettua verkostoa.

8. Hallitus kuitenkin päätyi esittämään, että kaikki osallistuvat toiminnallisen tappion kattamiseen. Miksi?

Asiasta käytiin keskustelua hallituksen kesken ja sen jälkeen myös osuuskunnan varsinaisissa kokouksissa. Esitin hallitukselle kolme vaihtoehtoa, miten voidaan edetä.

Vaihtoehdot olivat, että 1) erotus eli 1062 euroa laskutetaan jokaiselta kiinteistöltä kertamaksuna, 2) ero katetaan toiminnallisella ylijäämällä eli kaikkia taksoja kuten vesi- ja jätevesimaksuja sekä vuosittaista perusmaksua korotetaan tuntuvasti tai 3) erotus hoidetaan ylimääräisten maksujen avulla.

Hallitus esitti yksimielisesti, että erotus katetaan ylimääräisillä maksuilla, ja kaikki osallistuvat yhtä suurella osalla tappion kattamiseen. Ajateltiin, että ollaan samassa veneessä. Myös osuuskuntakokous päätti yksimielisesti, että näin edetään.

9. Miksi käyttötalouden alijäämään ei puututtu aiemmin?

Taksojen korottaminen eli vuosittaisen perusmaksun, vesi- ja jätevesimaksujen korotus on ollut vaikeaa ja tuskaista hallitukselle ja osuuskunnan kokouksille. Jälkeenpäin ajatellen meidän olisi pitänyt alkaa kerätä vuosittaisia perusmaksuja kylmän viileästi heti liittymän tilauksesta lähtien eikä vasta sitten, kun kiinteistö on liitetty verkostoon.

10. Onko tilintarkastajilla ollut huomauttamista osuuskunnan toiminnasta?

Tilintarkastuskertomuksissa on aina todettu, että osuuskunnan asioiden hoito täyttää lakisääteiset vaatimukset. Nämä asiakirjat on käsitelty avoimesti osuuskunnan varsinaisissa kokouksissa, joihin kaikki jäsenet saavat kutsun.

Lisäksi tilintarkastajat ovat antaneet hallitukselle muistioita, joita hallitus on käsitellyt kokouksissaan. Tilintarkastajat ovat esimerkiksi nostaneet talouden alijäämän hallituksen tietoon ja suositelleet vesimaksujen ja muiden taksojen korotuksia.

11. Jos osuuskunnan jäsen haluaa saada nähtäväkseen vanhat kilpailutusasiakirjat, urakkatarjoukset ja -sopimukset, onko se mahdollista?

Kaikki asiakirjat ovat tallessa ja arkistoituna. Jäsenet voivat halutessaan tutustua niihin.

12. Miten se käytännössä tapahtuu?

Yleinen tapa on, että asiakirjat toimitetaan tilintarkastajalle ja jäsen voi käydä katsomassa niitä hänen toimistossaan ja ottaa kopioita erillistä maksua vastaan. Kannattaa ottaa yhteyttä minuun tai hallituksen jäseniin, niin tämä voidaan järjestää.

13. Useat osuuskunnan jäsenet ovat tällä hetkellä vihaisia ja kokevat, että eivät ole saaneet riittävästi tietoa ylimääräisistä maksuista ja osuuskunnan toiminnasta. Onko osuuskunta järjestämässä tiedotustilaisuutta, jossa vastataan jäsenten kysymyksiin ja käydään avointa keskustelua?

Tällä hetkellä on vaikeaa järjestää mitään, koska viranomaisten suositukset sallivat enintään 20 hengen kokoontumiset. Osuuskunnassa on yli 400 jäsentä eli kaikilla pitäisi olla mahdollisuus tulla paikalle.

14. Eikö tilaisuutta voisi järjestää osittain sähköisesti?

Monilla jäsenillä ei ole sähköpostia tai mahdollisuutta osallistua sähköiseen tilaisuuteen. Ymmärrän, että esimerkiksi 20 prosentilla osuuskunnan jäsenistä voi olla mielipahaa, mutta meidän täytyy miettiä kaikkia jäseniä. Hallitus keskustelee tästä asiasta ja päättää, järjestetäänkö erillistä tiedotustilaisuutta. Asiat on kuitenkin jo käsitelty ja keskusteltu osuuskuntakokouksissa.

15. Miten osuuskunta aikoo panostaa jatkossa tiedottamiseen ja viestintään? Sähköinen tiedottaminen on kuitenkin nykyaikaa ja myös helppoa ja tehokasta. 

Olemme tätä miettineet hallituksen kanssa jo viime vuonna. Lähdemme kokeilemaan sähköpostilla tiedottamista lähiaikoina. Jos kaikki jäsenet kutsutaan koolle kirjeellä, siitä tulee helposti kuluja 1500 euroa kopioinnista, materiaaleista ja postimaksuista eli sähköinen tiedottaminen olisi edullisempaa.

16. Mitä lähiaikoina tarkoittaa?

Hallitus linjaa, milloin edetään. Todennäköisesti tänä vuonna aloitetaan sähköinen tiedottaminen. Emme tietystikään pysty varmistamaan, mitä vastaanottajan päässä tapahtuu. Luetaanko tiedotteet vai laitetaanko ne suoraan roskiin.

Emme halua laittaa kokousten pöytäkirjoja verkkosivuille, koska se herättäisi turhaa puhetta kylillä. Jäsenille ne kyllä voidaan jatkossa lähettää pyydettäessä postitse tai sähköpostin liitteinä.

17. Milloin seuraava osuuskunnan varsinainen kokous on tarkoitus järjestää?

Lain mukaan se pitäisi järjestää kesäkuun loppuun mennessä. Seuraamme viranomaisohjeistuksia kokoontumisrajoituksista ja järjestämme kokouksen niin pian kuin mahdollista. Yleensä kokouksissa on ollut noin 30 henkeä, mutta periaatteessa kaikilla yli 400 jäsenellä pitäisi olla mahdollisuus osallistua.

Varsinaisia kokouksia on kerran vuodessa. Lain mukaan ylimääräinen kokous täytyy järjestää, jos 10 prosenttia jäsenistä sitä vaatii.

18. Jos ylimääräistä kokousta vaaditaan koolle, kannattaa samalla listata, mitä asioita kokouksessa halutaan käsitellä. Pitääkö tämä paikkansa?

Kyllä. Ylimääräistä kokousta ei kannata järjestää vain keskustelun vuoksi. Siellä täytyy olla päätettäviä asioita.

19. Millainen työnjako toimitusjohtajan ja vesiosuuskunnan hallituksen välillä on?

Hallitus johtaa osuuskunnan toimintaa, tekee päätökset ja vastaa viime kädessä kaikista asioista. Minä hoidan arkisia ja juoksevia asioita toimeksiantosopimuksen pohjalta eli olen hallituksen renkipoika. Toimitusjohtajan yläpuolella on hallitus, ja hallituksen yläpuolella on osuuskuntakokous. Osuuskuntakokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni ja valta vaikuttaa asioihin.

20. Monilla osuuskunnan jäsenillä on kokemus, että heidän yhteydenottoihinsa ja kysymyksiinsä ei vastata. Miten kommentoit tätä?

Varmasti näin on käynyt välillä. Teen päätoimisesti muuta työtä ja hoidan sivutoimisesti useamman osuuskunnan tehtäviä. Yritän vastata silloin kun voin ja soittaa takaisin. Parhaiten minua tavoittaa sähköpostilla. Hälytystilanteille ja huollolle on omat numeronsa, joihin kannattaa soittaa silloin kun asioiden hoitamisella on kiire. Olen myös saanut tappouhkauksia piilotetuista numeroista. Ei sekään mukavalta tunnu.

21. Millaisen korvauksen sinä saat toimitusjohtajan tehtävästä?

Laskutan vesiosuuskuntaa oman toiminimeni kautta 1000 euroa + arvonlisävero kuukaudessa eli vuositasolla vajaa 15 000 euroa. Tästä summasta maksan pois arvonlisäveron, oman tuloveron ja yrityksen muut kulut eli käteen jää paljon vähemmän. Kyse on sivutoimisesta tehtävästä.

22. Mitä muuta haluat sanoa osuuskunnan jäsenille?

Toivotan kovasti tsemppiä kaikille. Hallitus ja osuuskuntakokous ovat tehneet päätökset, joilla talous saadaan kuntoon viimeistään vuoteen 2024 mennessä. Silloin osuuskunnan pitäisi olla velaton ja käyttötalouden plussan puolella.

Teksti: Hanna Moilanen

Kuva: Unsplash-kuvapankki

Share This