Olin varmaan alle kouluikäinen, kun käytiin ukon ja muorin kanssa Kalamasaaressa puolukassa. Isä keräsi puolukoita näppärästi kuopan reunalta. Seisoi siis itse pitkulaisessa montussa ja kauhoi marjoja poimuriin kumartelematta. Vasta kotona isä kertoi, että oli seisonut haudassa. Olin tietysti kauhuissani sekä siitä, että tuossa lähellä on hautoja ja erityisesti siitä, että joku seisoskeli haudassa!